Perhekuntoutus

Tehtävänä on ollut kerätä monisteen pohjalta asiaa perhekuntoutuksesta.
Nyt kokoamme ryhmänä yhteen kahdessa osassa, asiat joita olemme haalineet aivoihimme.

Tekstissä selviää perhekuntoutuksen sisältöä ja asiaa perhekodeista.

google kuvahaku 

Perhe-ja kasvatusneuvola 

Vanhemmat voivat varata ajan ajanvarauksesta, kun perheen tai lapsien tilanne huolestuttaa.
Pulmatilanteisiin pyritään saamaan ratkaisu yhteisinvoimin. Työaloitetaan tutustumalla perheeseen ja ongelmaan.

Voit ottaa yhteyttä perhe-ja kasvatusneuvolaan kun : 

• Lapsella on pulmaa, kavereiden, koulun, päivähoidon tai kotona olemisen kanssa. 
• Kehittyminen tai käytös on huolestuttavaa
• Lapsen kasvatus on hankalaa ja keinot loppuvat
• Vanhempana olemiseen tarvitset tukea
• Perheenjäsenillä on riitoja
• Huoli jonkun perheenjäsenen jaksamisesta, vaikeassa tilanteessa

google kuvahaku

Perhetyö

Auttaa perheitä arjentoiminnoissa, antaa keskusteluapua, tuetaan vanhempien kasvatustehtävää, arvioidaan vanhemmuutta, järjestetään lapsille hyvinvointia edistävää toimintaa. 

Perhetyö on pohjimmiltaan tukena, apuna ja esimerkkinä kannustamassa perheitä. 

Lastensuojelu 

Tukihenkilö on henkilö, joka on tuettavan henkilön kanssa he tapaavat noin neljä kertaa kuukaudessa ja viettävät aikaa yhdessä ja etsivät mieluisaa tekemistä, tukihenkilö toimii roolimallina ja hyvänä esimerkkinä tuettavalle henkilölle. Tukihenkilön tehtävän on tukea lapsen kasvua ja kehitystä arkisilla asioilla. Tukihenkilö voi toimia lähes kenenkävaan tukihenkilönä ja se on vapaaehtoista työtä, johon kuitenkin pitää olla kiinnostunut ja aidostosti innostunut, alan kokemusta ja alaan liittyvä ammatti kuitenkin pitää olla. 

Tukiperhe on  tuettavalle paikka, jossa hän viettää aikaa ja on vierailulla, sekä yökylässä. Tarkat ajat tapaamisiin myös tukihekilönä, sekä tukiperheessä sovitaan ja hoitojakson tavoitteet,sekä kesto. 

Tukiperheessä lapselle järjestetään mieluisaa tekemistä perheen kanssa. Tukiperhe on paikka, joilla on aikaa vieraillekkin lapsille, he vastaavat lapsen tarpeista, pystyvät toimimaan lapsen perheen kanssa ja muun ammattikunnan, heillä kyky joustaa, olla avoimia, kohtaavat erinlaisuutta. 

Perheen arviointi-ja hoitojaksot , tarkkailaan perheen arkea ja jaksamista ja tutkitaan ongelmatilanteita ja aloiteitaan hoito, siten. 

                                                     

                                                           PERHEKODIT

Lapset/ nuoret ovat perhekodeissa sijoitettuja, koska heitä ei esimerkiksi ole pystytty sijoittamaan sijaiskotiin. Perhekodissa kuuluu asua kaksi hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa henkilöä. Pitää olla työkokemusta ja ammatillisuutta. Perheissa tuetaan sinne sijoitettuja lapsia ja perheen, jossa saattaa olla biologisia lapsia otetaan he huomioon. Sijoitetut lapset tulevat laumaan mukaan ja perhe järjestää kasvua ja tukea kehittävää toimintaa ja mieluista tekemistä perheen kesken. Lapsille järjestetään omat huoneet ja tilat ovat yhteisiä. Tärkeänä pidetään lapselle pitää kontaktia vanhempiin, läheisiin,sekä ystäviin. 

Mielenkiintoista on miten hyvin lopulta lapset tulevat toimeen perhekodeissa ja perheen lasten kanssa. 

Lähihoitajan olisi mielenkiintoista huolehtia lapsista. Perheen arjen pyörittäminen kuuluisi varmasti toimenkuvaan eli ruoanlaitto, siivoaminen ja erikoisesti lapsien kanssa oleminen ja heidän auttaminen läksyissä ja veikkaan, että kuljetus mieluisiin harrastuksiin ja osallistuminen olisi tärkeää. Vaikeaa olisi varmasti toimia ongelmallisten lasten kanssa, mutta kuuntelemalla ja ongelmia ratkomalla sekin selviäisi. Palkitsevaa olisi nähdä oman työnjälki. 

¨

google kuvahaku 

Kirjoittanut Jenna 

Esteettömyys

Heipparallaa. Kirjoitus tulee vähän myöhässä kun ei ollut koulussa aikaa kirjoitella. Elikkäs me käytiin torstaina 28.11 esteettömyyttä kuntoutuksessa. Tunnin tarkoituksena oli käydä kiertelemässä ulkona, millainen se on esteettömänä ja soveltuuko se esim. pyörätuoli ihmiselle. Katsastelimme oman kotiryhmän kanssa millainen koulunpiha-alue/koulutilat ovat pyörätuoli ihmiselle.

 Aloitimme meidän omasta E-talo rakennuksesta ja piha-alueesta. Totesimme, että meidän koulurakennukseen joutuu kiertämään talon ympäri sisäpihalle, jonka kautta pääsee sisälle. Pihamaasto on asfalttia , joka on helppokulkuista pyörätuolin kanssa liikkuvalle, mutta mäet ovat rankat ja vuorostaan alaspäin mentäessä vaaralliset. Koulurakennuksessamme on hankalat ovet, jotka ovat painavat. Kynnykset ovat vaikeakulkuisia, mutta pienellä avustuksella niistäkin selviäisi. E-talossa on hyvä ja toimiva hissi jolla voi kulkea kerroksista toiseen. Käytävät ja tilat ovat sisällä ahtaita. Ruokailuun ei pääse pyörätuolin kanssa olleenkaan. Siellä ei ole ramppia eikä hissiä joka veisi alakertaan.


 Jatkoimme siitä sitten B-taloon. B-talossa on ulkona invahissi jota voi pyörätuoli ihminen käyttää.

 Tässä kuva ulkona olevasta hissistä, joka on todella käytännöllinen.


C-rakennus on helppokulkuinen sisältä ajatellen pyörätuoli ihmistä. Siellä on kevyet ulko-ovet, matalat kynnykset luokkahuoneisiin. C-rakennuksessa on myös asuntoloita, joihin pääsee hissillä. Emme päässeet asuntolatiloihin piipahtamaan ja katselemaan kunnolla, mutta mitä näimme, hissi siellä ainakin on.


Katselimme myös koulun alueella olevaa ravintolaa. Se oli käytännöllinen pyörätuolilla liikkuvalle. Ulkona oli pyörätuoli ramppi, jolla pääsi hyvin sisään rakennukseen.  Sisätilassa aulassa, siellä oli invahissi, jolla mentiin ylös ruokatiloihin.

Kuten kuvasta voi huomata, tämä on käytännöllinen pyörätuolia käyttävälle.


Tässä oli vähän juttua esteettömyydestä, millaisia hankaluuksia sekä hyötyjä pyörätuoli ihmiselle voi olla.

Ajattelimme myös ryhmämme kanssa mikä helpottaisi pyörätuolin kanssa liikkumista, tulimme siihen tulokseen, että automaattiovet olisivat käytännölliset.

Tässä olisi tämän aiheen postaus, ensi kerralla uusiin aiheisiin.:)

CP-vamma

Kuten otsikkokin jo kertoo, aiheena on siis CP-vamma ja sen eri muodot.

Aivoissa liikettä säätelevillä alueilla tapahtunut kertavaurio -> CP-vamma
Kertavaurio eli ei etenevä sairaus, kuten esim. jokin syöpä voisi olla.
Vaurion ajankohta on sikiöaikana-varhaislapsuudessa. Kuitenkin ennen kolmatta ikävuotta.

Vamma johtaa pysyvään liikkumisen, asennon ylläpitämisen ja toiminnan vaikeuksiin. Vammaan kuuluu myös usein erilaisia liitännäisongelmia kuten esimerkiksi aistitoimintojen poikkeavuudet, kommunikaation ongelmat, syömisongelmat, epilepsia ja käyttäytymisen ongelmat.
CP-vammassa oirekuva voi vaihdella paljonkin -> vähäinen haitta-monivammaisuus.

                                                       (google kuvahaku CP-vamma)


CP-vamman eri muodot

Spastinen:  kohonnut lihasjänteys eli tonus
Ataktinen: lihasten yhteistoiminnan vaikeus
Dyskineettinen: kontrolloimaton liike eli atetoosi ja lihasjänteyden vaihtelu eli dystonia

CP-vammaista voidaan kuntouttaa moniammatillisesti ja eri tavoin. Tässä muutamia esimerkkejä:

• Fysioterapia; oikeat liikemallit 
• Apuvälineet
• Puheterapia; puhuminen,syöminen 
• Sosiaalinen kuntoutus 
• Toimintaterapia  

                                                     (google kuvahaku CP-vamma)

CP-vamma ei estä tekemästä ja toteuttamasta haaveita ja omalla asenteella voi vaikuttaa, miten vamman kanssa elää.
Vammaisuus ei estä unelmia!
Tässä eräs loistava artikkeli aiheesta

http://www.it-lehti.fi/portal/verkkolehti/?a=getArticle&issueId=83&articleId=999 



Myöhemmin lisää kirjoituksia, uusista aiheista, see ya! =)

Liikuntasuositukset

Tänään aiheena on varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset. Mitä kaikkea varhaiskasvatuksen liikuntasuorituksiin sitten kuuluu?
Suosituksiin kuuluu mm. reipasta liikuntaa noin kaksi tuntia päivässä ja mahdollisimman monipuolista ja erilaisissa ympäristöissä tapahtuvaa. Myös erilaisia liikuntavälineitä on hyvä olla lasten saatavilla.

Liikkuminen on tärkeä tapa lapselle toimia ja toteuttaa, ja lasta pitää kannustaa kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja, joista lapsi voi löytää itselleen sopivimman tavan liikkua. Liikunta harjoittaa lapsen motorisia perustaitoja.
Liikunnalla ja leikillä tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.
Varhaiskasvattajien tulee suunnitella ja toteuttaa tavoitteellista ja monipuolista liikuntaa päivittäin.

Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille (7-18 v.)

Liikunta edistää kouluikäisten terveyttä ja hyvinvointia. Kouluikäisten pitäisi suositusten mukaan liikkua 1-2 h päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.
Istumista kaksi tuntia yhtäjaksoisesti pitäisi välttää ja viihdemedian käyttöä saisi olla päivässä korkeintaan pari tuntia päivässä.

Nykyään ei liikuta niin paljon kuin ennenvanhaan. Nykyään on enemmän istumatyötä ja arjen liikunta on vähentynyt. Lasten ja nuorten fyysinen kunto on huonontunut ja yhä nuoremmat pelaavat pelejä sisällä, kuin että liikkuisi luonnossa ja leikkisi vanhoja leikkejä. Huono fyysinen kunto voi johtaa ylipainoon ja tämä huono fyysinen kunto uhkaa heidän terveyttään ja hyvinvointiaan tulevaisuudessa, tulevia työikäisiä.

Siinäpä tämän päivän aiheita.. Heips!

Voimavaralähtöisyys

Vähän saman tyylistä asiaa, kuin paljon aikaisemmin yhdessä postauksessa, missä puhuttiin voimavaroista ja mitä ne on . Kirjoitan asian ytimen ja jokainen voi ajatella voimavaralähtöisyyttä omalta kohdalta ja sen kautta asia aukeaa varmasti enemmän. Itse tutustun tähän asiaan vasta nyt kotona ja lueskelin aikasempia postauksia ja teksti oli mielenkiintoista, mitä mieltä lukijat? 


VOIMAVARALÄHTÖISYYS

eli edelleen lähdetään kuntoutujan omista vahvuuksista ja mielekkäistä asioista, joissa hän tuntee olevansa hyvä ja mistä hän nauttii. Aina korostetaan ja tuodaan esille yksilön oma osallistuminen ja tekeminen ja ei auteta avuttomaksi vaan nähdään mahdollisuuksia parantaa ja lopulta tehdän itse kokonaan. Saatteko kiinni asian ytimestä, mitä tarkoitan saatoin kirjoittaa jopa liian pitkästi.

 

Jos kohdallesi sattuu onnettomuus ja esim. halvaannut se on ihmisen vaikea käsittää ja se automaattisesti synnyttää psyykkisen kriisirekation. Kriisireaktioon kuuluu ahdistus ja masennus, mutta läheisten ja hoito henkilökunnan tuki auttaa yleensä ja nostaa taas ihmistä kohti hyvinvointia.  Joskus kuitenkin tämä pitkittyy ja vaikeuttaa kuntoutujan elämää, silloin tulee hakea apua mahdollisimman nopeasti.

MIKÄ on merkitys voimavaroilla, kun ajatellaan ylempää esimerkkiä?

eli mikä merkitys on voimavaroilla psyykkisessä kuntoutuksessa.

Voimavaroilla lähdetään luomaan ihmiselle kuvaa parantua, kun sulla on kädet toimivat pystyt tekemään monia kodinasioita yms.. voimavaroilla luodaan tunne selvitä eteenpäin, ilman voimavaroja ihminen saa kuvan en parannu tästä koskaan ja sairastuu pahemmin ja kärsii masennuksesta ja tila voi pahentua. 

Voimavaroja lähdetään etsimään hiljalleen ja monesti niitä löytyy pienistäkin jutuista ja niissä läheiset ja henkilökunta tukee kuntoutujaa. Lopulta pyritään kuntoutujan omatoimisuuteen. Voimavaroilla on tärkeä merkitys ja se nostaa psyykkistä hyvinvointia, ei masennusta, ei ahdistusta ja on parempi olla ja silloin kuuluu HYMYILLÄ

 Postauksen kirjoitti Jenna =)

Kasvatuksellinen kuntoutus

Hellou. Jatkan kotona tätä samaa aihetta, mitä kävimme jo aikaisemmin tänään koulussa läpi..
Elikkäs mitä kasvatuksellinen kuntoutus nyt sitten tarkoittaa?

Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi vammaisen tai vajaakuntoisen  tai erityistä tukea tarvitsevan ihmisen (mm. diagnosoitu autismi,asperger, tarkkaavuuden häiriö,lukihäiriö) kasvatusta ja koulutusta, jotka usein edellyttävät erityisjärjestelyjä.
Lähtökohtana kuitenkin on yksilölliset tuen tarpeet ja yksilöllisyyden ja elämänhallinnan kehittäminen kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen keinojen avulla.


Esimerkiksi kouluissa voi olla erityisopetusta tai tukiopetusta, ja on myös olemassa erityisluokkia, joissa esimerkiksi ADHD:sta kärsivä lapsi voi keskittyä paremmin, kun ryhmäkoko on pienempi ja opetuksen saanti yksilöllisempää.
Erityisopetuksessa voidaan laatia HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma
Siinä tuetaan pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia.

Päiväkodissa vastaavasti tehdään VASU eli varhaiskasvatussuunnitelma.
VASU auttaa mm.lapsen kehityksen seuraamisessa. VASU:un voidaan kerätä erilaisia tietoja/havaintoja lapsen tavoista, opituista asioista, lapsen käyttäytymisestä, sosiaalisista taidosta ym.



3-portainen tuki?

YTY = yleinen tuki 

 Luokanopettaja voi laatia arvion, johon kirjataan tukitoimet, niiden kesto ja moniammatillinen yhteistyö. Yleinen tuki voi kestää noin 2-3 kuukautta ja se voi olla mm. tukiopetusta tai erityisopettajan pienryhmäopetusta. Jos tämä tukitoimi ei tehoa, siirrytään seuraavaan vaiheeseen.

 

TEHO = tehostettu tuki 

  Erityisopettaja laatii luokanopettajan kanssa oppilaalle opetussuunnitelman, johon erilaiset tukitoimet voidaan kirjata ylös. Tätä kyseistä tukea voidaan antaa koko lukukausi tai jopa lukuvuosi. 

 

ETU = erityinen tuki

Oppilashuoltoryhmä laatii oppilaasta pedagogisen selvityksen aiempien tukitoimien perusteella. Rehtori tekee esityksen, jonka perusteella opetustoimenjohtaja tekee erityisoppilaspäätöksen tuen aloittamisesta. Oppilaalla laaditaan myös HOJKS. Tätä erityisen tuen päätöstä tarkastellaan noin parin vuoden välein.  

 

Siinä nyt pienoinen paketti kasvatuksellisesta kuntoutuksesta... Uutta blogia ja aiheita odotellessa, hyvät yöt =)  

Sosiaalinen toimintakyky ja mitä se on ?

Meidän omasta mielestämme sosiaalinen toimintakyky on : 

Arkielämän päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja pystyy vuorovaikuttamaan toisien ihmisten kanssa, erinlaisissa tilanteissa mm. työelämässä, koulussa, vapaa-ajalla, kaupassa asiointi yms. 

sosiaaliset kontaktit toimii ja ei vetäydy omiin oloihin, eli ei syrjäydy. 

google kuvahaku syrjäytymine

Sosiaalisen kuntoutuksen sanastoa ja asiaa: 

• kuntoutus: tuetaan ihmisen selviytymistä ja hyvinvointia arkielämässä ja elämänkaaren siirtymävaiheissa
• sosiaalinen kuntoutus: pyrkii parantamaan kykyä selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista,kontakteista ja oman ympäristön rooleista, estetään siirtymään tai jäämään yhteisön ulkopuolelle. 

Määrittelyä sosiaalisesta kuntoutuksesta on tehty 1970-luvulta asti ja asiaa tutkitaan edelleen, 1990-luvun jälkeen nähty tärkeänä osana. 

Todettu jääneen alueeksi, joka jää lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen varjoon. 

google kuvahaku syrjäytyminen

Tässä videossa on materiaalia, joka mielestämme avaa hyvin käsitteen kuinka tärkeää sosiaalisessa kuntoutuksessa kontaktit ovat. Video oli mielenkiintoinen ja siinä oli paljon asioita, jotka liittyvät aiheeseen. 

     

Vielä vähän asiaa tähän perään eli tunnin kysymyksiä ja omia pohdintoja kysymyksiin eli miten ihmisen toimintakyvyn, työkyvyn, sosiaalisen selviytymisen ja elämänhallinnan ongelmat ovat muodostuneet ja millaiset tekijät niihin ovat vaikuttaneet? 

Kun pahoin sairastut tai loukkaannut ja tarvitset kuntoutusta voi olla, että onnettomuuden myötä asiat joita rakastit tai tykkäsit tehdän, eivät ole enää mahdollisia. Jos olet ollut ammatti urheilija ja jalkasi katkeaa ei huipulle mahdollisesti ole enää paluuta ja väkisten ihminen on pelokas, etääntyvä ja jopa melkein syrjäytyvä.

Monet saavat haukkuja ja ihmisen itsetunto ja minäkuva huononee, se aiheuttaa enemmän kotiin jäämistä ja sosiaaliset kontaktit laskevat, tässä selvästikin yksi tekijä ongelmaan. 

Miten muutos kohti kuntoutusta etenee ? 

Kehitetään suunnitelmia ja hoidollisia tavoitteita kuntouttajille ja itse kuntoutujalle ja nostetaan kuntoutuja takaisin pinnalle synkästä alamaasta ja aloitetaan normaali elämä erikeinoin. 

Tekstiä oli paljon ja sen selkeys hiukan vaikeaa hahmoittaa ja kysyttävät kyselkää kommentti boxissa kirjoittaneet : Linda, Anne ja Jenna

Kiteytys

                                        DIALOGI


Mitä dialogi on ?

Kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua ja keskustelua. Suoran esityksen muotoon kirjoitettu teksti / teos, jossa useampi puheenvuoron käyttäjä.


Mitä edellytetään dialogiselta kohtaamiselta ? 

Kahden tai useamman ihmisen kohtaaminen tarkoittaa dialogista kohtaamista ja siltä edellytetään kunnioitusta, tasa-arvoa, turvallisuutta, toisen mielipiteen kunnioittamista, luottamusta.

Videon pätkää dialogista

Mikä on vaikeaa dialogisessa keskustelussa? 

Keskustelussa käytöstavat, joillekin tuottaa vaikeuksia, toisen ihmisen kunnioittaminen ja tasa-arvo, eli kuuntelu ja huomioon ottaminen, luottaminen johonkin ihmiseen hankalaa, puhuminen ja äänensävyt saattavat tuoda epämiellyttävän olon. Pitää yrittää saada toinen kuuntelemaan ja aidosti kiinnostumaan ja toisinpäin, jos jompikumpi ei ole mukana aidosti dialoginen keskustelu on vaikea.

Eli miltä tuntuu pälpättää minuutti kaupalla tärkeää asiaa kaverille ja lopuksi saat vastauksen ok, eli sinua ei ole kuunneltu kunnolla. Hyvä esimerkki ei toimivasta dialogisesta keskustelusta. 

eli siis pientä pohdintaa ja kiteytystä hyvin lyhyesti. Kirjoittaneet Anne, Linda ja Jenna 

Esteet/uhkat kuntouttavalle työlle

Jatkan edellisen aiheen parissa täältä kotoa käsin, kun koulussa ei aika riittänyt käymään kaikkia asioita läpi.

Minkäslaisia esteitä tai uhkia voi sitten olla kuntouttavassa työotteessa?
Kokosin muutamia esimerkkejä.. :

• Liian kiire, ettei ehditä panostaa kuntouttavaan työotteeseen eli ajan puute
• Hoitajien vähäinen määrä
• Hoitajien oma huono asenne ja motivaation/kiinnostuksen puute 
• Asiakkaan oma motivaation puute tai kyllästyminen jos ei tuloksia heti saadakaan
• Tietämättömyys kuntouttavaa työotetta kohtaan  
• Asiakkaan ikä ja elämäntilanne
• Esimerkiksi fyysisessä kuntoutuksessa keskitytään liikaa fyysiseen kuntouttamiseen ja ehkä unohdetaan psyykkinen ja sosiaalinen puoli

Mitä kuntouttavan työotteen mukainen toiminta edellyttää hoitajalta, jotta kuntoutus olisi mahdollisimman hyvää? 

• Positiivista asennetta, aitoa kiinnostusta asiakasta ja hänen kuntouttamista kohtaan 
• Sosiaalisuutta/hyviä vuorovaikutustaitoja, ystävällisyyttä 
• Riittävästi aikaa
• Tietoa asioista, ja "oikeista" toimintatavoista
• Tietoa asiakkaan omista fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista voimavaroista
• Kunnioittamista 
• Tavoitteellisuutta  
• Asiakkaan tuntemista niin, että tietää minkälainen kuntoutustyyli sopisi juuri tälle asiakkaalle,koska kaikille ei sovi sama kaava   

Tuossa on nyt joitakin esimerkkejä.. Toivottavasti näistä on apua kun mietitte tarkemmin kuntouttavaa työotetta ja sen "oikeita" tai "vääriä" toimintatapoja. Ensi blogissa sitten eri aiheet. See ya =)

Minun, sinun ja meidän voimavarat / motivaatio

Kirjoittelen kotosalla jatkoa 7.11 tunnin teksteille.
Koulussa jaettiin siis monenlaisia kysymyksiä ja aikasemmassa postauksessa niistä lukeekin melko paljon.
Kirjoittaminen ja asian etsiminen vie kuitekin aikaa ja meillä jäi kesken melko paljon.


Nyt aiheena on eri-ikäisten VOIMAVARAT


 Ihmisen omia keinoja selvitä kuntoutuksessa eteenpäin, niitä on hyvin erinlaisia. Tarkemmin ajateltuna fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky liittyy tähän.

Voimavarana vanha ihminen voi esimerkiksi käyttää sosiaalisuuttaan, joku liikuntakykyä ja monenlaista muuta.

MOTIVAATIO 

Miten saada ihminen motivoitumaan ? sen vaan sanon, että jos olen päättänyt jotakin motivointi voi olla vaikeeta. Onko sinua helppo motivoida ? pystytkö muuttamaan toimintaa heti kun toinen käskee ? et välttämättä pysty, se vaatii sitä motivaatiota ja se pitää sytytellä pikku hiljaa ihmisessä. Siihen on keinoja ja itse käyttäisin kuntoutujan omia voimavaroja ja asioita, mistä hän pitää. Kannustaminen ja asioista puhuminen auttaa yllättävän paljon. 

Kirjoittanut Jenna 

7.11 Kuntouttava työote

Heissan lukijat ja kuntoutuksesta kiinnostuneet =)

Nyt pitäs ruveta pläräilemään aihetta kuntouttava työote ? Ahkerasti siihen asiaa ollaankin metsästetty.




     PERIAATTEET

Kunnioitetaan asiakkaan yksilöllisyyttä. Vuorovaikutus tärkeää asiakkaan kanssa. Pyritään tuottamaan mielihyvän tunteita ja saamaan paljon hyviä onnistumisen kokemuksia.


    TAVOITTEET

Lähihoitajan tavoitteet

Tukee erinlaisia kuntoutujia, erinlaisin tavoin. Ollaan suunnitelmallisia ja pystytään joustamaan. Tavoitteena myös taata tyytyväisyys, hyvä terveys ja löytää elämäntarkoitus, muuttuneessa elämän tilanteessa. Pyritään asiakkaan kanssa mahdollisimman hyvään vuorovaikutukseen. Parannetaan asiakkaan toimintakykyä ja ottaa käyttöön kaikki hänen voimavaransa, eli tehdään mahdollisimman paljon omatoimisesti.

Kuntoutujan tavoitteet

 Asiakas/ kuntoutuja asettaa omia tavoitteita ja pysyy niissä, tähän kuuluu eteenpäin katsominen. Kuntoutuja aina ottaa vastuun omasta kuntoutumisesta. kuntoutujalle tärkeää on motivaatio ja halu kuntoutua.

          KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ KUNTOUTTAVASTA TYÖOTTEESTA

                                        "EN AUTA AVUTTOMAKSI" 
                ( nina janssonin opinnäytetyö) 


Käytännön esimerkit ovat hyvin yksinkertaisia ja näkyy ihan meidänkin omassa elämässä, tarvitset ehkä vähän motivaatioita, että jaksat hakea maidon jääkaapista, kuntoutujalle se saattaa olla liiankin iso askel, mutta sitähän me tässä haetaan, että se joskus sen purkin pystyy itse noutamaan.

Mutta kuitenkin esimerkkejä.

Kun kuntoutujan kanssa toimii työssä, puolesta tekeminen on kielletty. Asiakkaan voimavarojen mukaan, hän tekee niin paljon itse, kuin pystyy, myös omien tavoitteiden kautta.

Esimerkkejä kentältä, jos joku ei tiedä mitä se tarkoittaa, se on työssäoppiminen tai työssäoloa.

Anne: yhdellä asukkaalla oli kävely harjoituksia, tietyn verran päivässä ja sitä tuli noudattaa, hoitajat olivat tukena ja asukas itse pyrki kävelemään harjoituksissa.  Asukas kehittyi hyvin ja työntuloksen näki.

Jenna: Työssäoppimisessa oli monia asukkailla, joilla oli kuntoutumis tavoitteita, yksi asukas pyrki ruokailemaan, ilman kohtauksia, mutta erinlaisten keinojen kautta tuloksia ei näkynyt. Eräs toinen asukas pyrki jumppaamaan jalkoja, jotta pystyisi kävelemään paremmin, tuloksia näkyi, koska asukas oli motivoitunut kuntoutumaan.


 Hoitotyössä vaaditaan vuorovaikutusta ja sen pitää näkyä asiakkaan kanssa.
 Kunnioitetaan kuntoutujan yksilöllisyyttä. 
 Tärkeänä pidetään onnistumisen kokemuksia. 
 Ollaan ystävällisiä ja ollaan tukena ja läsnä. 

Oliko teksti tarpeeksi selvää teille lukijoille, kommentoikaa ales? Tahdomme parantaa blogia selkeämmäksi, jos sitä on vaikea hahmottaa. =) 

Tänään tekstiä kirjoitti Anne ja Jenna 

Kysymyksiä ja asiaa, aiheena kuntoutus

Ihan ensinmäisellä tunnilla käytiin kysymystä läpi   KUNTOUTUS  ?
Aikasemmassa postauksessa tuleekin esiin mitä se voisi olla lähihoitajan työssä, ottakaa sieltä selvää =)
Nyt kuitenkin puhutaan vain KUNTOUTUKSESTA lyhyesti, koska se on niin isokokonaisuus siitä on tähän vähän paha kaikkea kirjoittaa, kun tietää vain päällisin puolin, mitä se voisi olla ?



 Sillä on hyvin laajasti eriosa-alueita, joista tässä vaiheessa on mahdotonta kaikkea tietää.

• Ikä ihmisten kuntoutus
• Päihde-ja mielenterveys kuntoutus
• Lääkintä kuntoutus
• Avokuntoutus
• Kasvatuksellinen kuntoutus 
• Vaikea kuntoutus
• Vammaisten kuntoutus
• Työikäisten kuntoutus

Saimme hyvin kuitenkin selville tietoja imemällä että kuntoutus on: 

Fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen toimintakyvyn tukemista. Tavoitteena aina kuntoutuksessa on parantaa kuntoutujan omatoimisuutta ja aloitteita. Menetelmiä ja tapoja kuntoutuksessa on monenlaisia. Apuna on myös monenlaiset palvelut ja monitaitoiset hoitajat. 

Kuntoutus on mielenkiintoinen asia ja sen selvittämiseen tarvitaankin paljon aikaa.. meillä tuli kysymyksiä mieleen ja ehkä joku teistä lukjoitastin osaisi niihin vastata ? alhaalla on kommentti boxi, jos tuli vastauksia mieleen kirjoita sinne =) 

Kysymyksiä : Onko kuntoutuja aina " vammainen " ? 

Sairauksien kuntoutus ? 

Kuinka pitkä on kuntoutusjakso ? 

Pohdittiin myös tunnilla mitä on KUNTOUTUMINEN 

Lyhyesti ja ytimekkäästi saimme  vastaukseksi, että se vaatii oma-aloitteisuutta ja toimintakyky paranee omien voimavarojen mukaan ja tulee takaisin hiljalleen. 

Kirjoittanut Jenna 

Ensinmäisien tuntien asiaa KUNTOUTUS lähihoitajan työssä

Kotonta sairastelevana kirjoittelen yksin ja toivottavasti tarpeeksi selkeästi ihan ensinmäisten tuntien asioita, eli kirjoittajana Jenna. Blogin selkeyden vuoksi nämähän olisi pitänyt kirjoittaa aikaisemmin.

Mielenkiinnolla odotan mitä yksin kirjoittamisesta tuleekaan, mutta onneksi tekstiä on käyty parinkanssa läpi ja saatu mielipiteitä yhdessä esille ja se on tässä opiskelu tavassa tärkeä pointti .

Aloitetaan vaan siitä että mitä se KUNTOUTUS ON LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ.

Meillä tulevilla lähihoitajilla ja valmistuneilla on paljon velvollisuuksia tällä alalla ja kovia vaatimuksia, siksi se onkin voitto, että pääsee edes opiskelemaan tätä alaa.

Perusvaatimuksia: Hyvä vuorovaikutus ja yhteistyökyky, sehän on päivänselvää tällä alalla pitää olla sosiaalinen ja ihmisläheinen. Oma fyysinen kunto pitää olla hyvä ja liikunnallisuus on plussaa, tämä on kuitenkin raskasta työtä. Oma-aloitteisuus on myös tärkeää, muuten työstä ei tulisi mitään.

Työpaikkoja: niitä on monia kuntoutukseen suuntautuville, erinlaisia polkuja töihinpääsyyn. On kuntoutuslaitokset, sairaaloiden-ja terveyskeskuksien vuode-ja kuntoutusosastot, päiväsairaala, kotihoito, päihde-ja mielenterveys kuntoutujien laitokset, palvelukeskukset, jopa kylpylätkin, apuvälineyksiköt, liikuntayksiköt ja vielä yrittäjyys esim. hieroja, eli paljon työpaikkoja ja erinlaisia, mahdollisuus melkein mihin vaan.

                                         KUNTOUTUS LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ 

•   Jatkuvaa arviointia, seurantaa ja tavoitteiden asettamista
•   Tukemista ja kannustamista 
•   Ohjaamista ja neuvomista
•   Ryhmienohjausta, ryhmässä tai yksilöittäin
•   Kuntoutussuunnitelman toteuttamista, sekä sen muuttamista
•   Kuntouttava työote 
•   Oman työnjäljen arvioimista, itsearviointia ja tavoitteiden arviointia. 

Arvot kuntoutuksessa

Tänään 6.11. syysmyrskyn jatkuessa yritämme opiskella erilaisia arvoja ja normeja. Aiheena on pääpiirteittäin työyhteisön arvot. 

Mitä tarkoittaa organisaatiokulttuuri?  

Yhteisen kokemuskertymän kautta syntyneet; uskomukset, arvot, asenteet ja traditiot.    

Kulttuurin luonnetta kuvastaa: kanssakäyminen, säännönmukaisuus ,hallitsevat ilmaistut arvot ja tunnelma/ilmapiiri 

Seuraavaksi käymme läpi erilaisia arvoja ja normeja. 

Arvot 

 Varsinaiset arvot eli ns. platoniset ovat mm. kauneus, totuus ja hyvyys. Näiden arvojen ominaispiirre on se, että niitä voidaan tavoitella mutta niitä on mahdoton saavuttaa. 

 Arvoluontoiset asiat eli ihanteet ovat usein konkreettisia kuten rehellisyys, tasapuolisuus ja avoimuus. Välttämättömiä edellytyksiä ihmisten väliselle sosiaaliselle kanssakäymiselle. 

Arvostukset ovat moninaisia. Esimerkiksi terveys, tavarat sekä vapaa-aika. Arvostukset voivat vaihdella suurestikin eri ihmisten välillä. 

Inhimillisesti arvokkaiksi koetut asiat ovat hyvin henkilökohtaisia ja kokemuksellisia. Esimerkiksi: onnellisuus, vapaus, rakkaus ja elämä sinänsä. 

  

Normit 

Sosiaalisen normin ominaispiirteitä ovat:  

- käyttäytymistä koskeva sääntö, tietyissä tilanteissa kieltää, sallii tai käskee.

- normi voi olla yleinen kaikkia koskeva sääntö esim. lait tai koulun järjestyssäännöt. 

- Mikäli normin alkulähdettä tai lausujaa ei pystytä jäljittämään, puhutaan tavoista. 

Selvitämme myös yhteiskunnan ja kuntoutuksen eri arvoja. 

Yhteiskunnan arvot: 

Suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, tasa-arvolle, yhteisvastuulle sekä toisistamme välittämiselle. Suomessa kaikki ovat samanarvoisia sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteistä, terveydestä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Myös rasismia ja syrjintää vastaan on tärkeää toimia.   

Mielestämme kyseiset arvot yhteiskunnassa ovat käytännöllisiä ja tärkeitä, sillä niiden avulla eläminen tekee maailmasta paremman paikan ja arkielämästä sujuvampaa. 

Mietimme muutamia kysymyksiä aiheeseen liittyen: 

• Millaista elämä olisi ilman yhteiskunnan arvoja? 
• Elääkö kaikki ihmiset kuitenkaan näiden arvojen mukaan? 

Kuntoutuksen arvot: 

Itsemääräämisoikeus,oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus ovat kuntoutuksen keskeisiä arvoja. 

Selvitämme mitä tarkoittaa eettinen kuormitus ja eettiset kysymykset jonka avulla perehdymme muutenkin etiikkaan. 

Etiikka: 

Eettinen toiminta edellyttää arvovalintojen tekemistä ja käsitystä oikeasta ja väärästä. Ammattikunnilla on omia eettisiä ohjeitaan, joiden lisäksi ammattilaisen toimintaa ohjaavat hänen omat moraalikäsityksensä oikeasta ja väärästä 

Eettinen kuormitus: 

Kuormittavia ovat tilanteet, joissa ei voi toimia mielestään eettisesti oikein tai havaitsee muiden toimivan epäeettisesti.  Vanhustyössä eettisesti haastaviksi koetaan esim. intiimit tilanteet potilastyössä ja toiminta vaativien asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa. Kuormittavaa voi myös olla voimakas ja toistuva epätietoisuus tai epävarmuus siitä, mikä olisi oikea toimintatapa kyseisessä tilanteessa. 

Eettiset kysymykset: 

Luonteeseen kuuluu mahdollisimman oikean tai hyvän päätöksen tekeminen ja/tai toimintatavan valitseminen kulloisessakin tilanteessa, mikä edellyttää erilaisten näkökulmien huomioon ottamista ja arvovalintojen tekemistä. 

Tässä oli nyt tuntimme aiheet joita kävimme läpi. Toivottavasti saitte jotakin käsitystä erilaisista arvoista ja normeista. Ensi kerralla uudet kujeet :) 

  

 

Psyykkinen toimintakyky

Tällä tunnilla 5.11. 2013 syysmyrskyn tuiskeessa yritetään keskittyä aiheeseen psyykkinen toimintakyky.

Postausta kirjoittaa Jenna, Anne ja Linda.



Mitä se psyykkinen toimintakyky on ?

Toimintakyky yleensäkin tarkoittaa, että ihminen selviytyy arjentoiminnoista.

Psyykkinen toimintakyky on kokonaisuus, jota on vaikea hahmottaa.

Tunnilla käytyjen asioiden perusteella ollaan saatu käsitystä asiasta.

 Psyykkinen toimintakyky liittyy ihmiseen itseensä ja hänen omaan ajatteluunsa ja ns. mielenterveyteen.

 

Sarjakuvan tekstistä voi siis käsittää, että omien vanhvuuksien tunteminen ja ongelmien tunnistaminen kuuluu psyykkiseen toimintakykyyn.

 

 Itsetunto on sellainen asia, mikä ihmisen pitäisi tietää ja minäkuva.

 

Psyykkiseen toimintakykyyn kuuluu myös elämän hallinta, siihen kuuluu kyky kohdata ongelmia ja käsitellä niitä, tietää myös todellisuus ja hahmoittaa sitä. Pitää olla orientoutunut omaan paikkaan ja aikaan. orientoitunut tarkoittaa, että on oikeassa hetkessä ja tietää missä on. Tuki ihmiselle on elämänhallinnassa tärkeä. Meidän mielestä ilman perhettä, ystäviä tai läheisiä ylipäätänsä ilman on vaikea tulla toimeen, et saa tukea tai et voi kysyä mielipiteitä, etkä voi saada sosiaalisia kokemuksia, paitsi ammattiavun kautta, joka luo yksinäisyyttä.

 

Mielekäs tekeminen on myös ihmiselle psyykkisissä toimintakyvyissä tärkeää .

Harrastukset ja pienetkin asiat saavat mielenparantumaan.

 

Jos kongitiiviset toiminnot horjuvat, se häiritsee toimintakykyjä.

Kongitiiviset toiminnot ovat isoaivoissa eli oppiminen ja aistit, muisti, ajattelu´, puhe, havaitseminen ja paljon muuta.

 

 

 

 

 

Pohdimme lisää vielä seuraavissa postauksissa, koska aika loppui kesken odotamme mielenkiinnolla kommentteja lukijoilta ja toivottavasti saitte käsityksen psyykkisestä toimintakyvystä =)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aloitus

Tämmönen ihan yleinen alotus tälle blogille, että lukijat tietää mitä tulevan pitää ! 

Minä Jenna ja luokkakaveri Linda kirjoitetaan tätä blogia, kuntoutuksesta ja me ollaan lähihoitaja opiskelijoita.  Tämä on siis koulussa yksi tapa opiskella kuntoutusta ja kaikki materiaali mitä tunneilla kerätään ja joskus valokuvataan tai jopa videoidaan, tulee tänne blogin puolelle ja on tää kyllä mahtava tapa opiskella. Kynällä paperille kirjoittaminen on niin tehty juttu, että tää tekniikan maailma on kyllä tervetullut !

Toivottavasti saadaan hyvää materiaali ja paljon uutta oppia täällä ja lukijat, jos jokin mietityttää tai on parantelu ehdotuksia tai jotain, kommentoikaa ales kommentti boxiin !