keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Terveysliikunta =)

                                     LIIKUNTA ON LÄÄKETTÄ


Mitä ja millaista on terveysliikunta?


  • Kaikki sellainen liikunta, mikä selvästi on osoitettu vaikuttavan terveyteen, jollakin tavalla ja ei aiheuta vaaroja taikka haittoja.

      tavoitteena liikunnalla ei ole suorituskyvyn paraneminen vaan hyvän               terveyskunnon saavutus ja ylläpito ! 


  • Tunnus piirteitä:

                 - Säännöllisyys ( liikuntaa pitää olla tarpeeksi usein)                   
                 - Kohtuullinen kuormittavuus
                 - Jatkuvuus 

  • Terveysliikunnan tarkoituksena on saada hengästymään liikunnan parissa, sen pitää olla kohtuullisesti kuormittavaa fyysistä liikuntaa. 
  • Päivittäin tai useampia kertoja viikossa. 


Mitä on terveyskunto? 

  • Se on saavutettu hyötyliikunnan avulla
  • Tälläinen ihminen suoriutuu päivittäisistä toimista uupumatta liian paljon




Fyysisen kunnon osa-alueet   

1.   Aerobinen eli kestävyyskunto eli käytännössä kyseessä on elimistön kyky käyttää       happea hyväkseen lihastyössä
2.   Tuki-ja liikuntaelimistön kunto eli tätä kuvaavat lihasvoima, luiset rakenteet ja tukikudokset
3.   Kehon motorinen kunto eli esimerkiksi kävelyä pidetään itsestäänselvyytenä ja koordinaatiokyvyn häiriön merkitys kävelyssä ymmärretään vasta jos esimerkiksi polveen tulee vamma.


Jotta fyysisestä kunnosta saadaan kuitenkin kokonaisvaltainen kuva, on hyvä tarkastella kehon rakenteellisia ominaisuuksia kuten kehon painoa, vyötärön ympärysmittaa ja nivelliikkuvuutta.


Liikunnan vaikutukset elimistöön ja terveyteen

Sydän: Leposyke laskee, hapen käyttö paranee ja sydämen pumppaama verimäärä minuutissa kasvaa 

Verisuonet: Ääreisvastus laskee, verenpaine laskee ja hiussuonisto paranee

Luurankolihas: Lihasmassa kasvaa, energia-aineenvaihdunta paranee

Rasvakudos: Rasvakudos pienenee ja muuttuu laadullisesti

Luusto: Kasvuikäisillä luun määrä kasvaa maksimiinsa, estää ikääntymiseen liittyvää luukatoa eli osteoporoosia.

Keskushermosto: Yleistä vireystilaa ja mielialaa nostava vaikutus
Veren rasva-arvot: HDL-kolesteroli nousee, triglyseridit laskevat ja LDL-kolesteroli voi laskea

Insuliiniherkkyys: Paranee

Glukoosiarvot: Laskevat 


Liikunta on varmin ja välttämättömin tapa turvata fyysisen toimintakyvyn säilyttäminen!  


                                    Lähihoitajan rooli  

Liikunnan ohjaamisessa lähihoitaja on tärkeässä roolissa ja esimerkkinä liikkujille. Ohjaamisen tulee olla selkeää, määrätietoista ja tavoitteellista. Vuorovaikutus lähihoitajan ja liikkujien välillä täytyy toimia moitteettomasti. 


Jotta kuntoutuja motivoituu kuntoutukseen on lähihoitajan oltava hyvä esimerkki, kannustava, kuunteleva,rauhallinen, tukija ja antaa kuntoutujalle aikaa.   







  




tiistai 18. helmikuuta 2014

A-klinikka

                        Maistuuko bisse? Ottaisitko keppanaa?
                   Lähtisitkö muutamille? 

Tosi asia on,että alkoholin ja kaiken muun mömmön eli päihteiden käyttö on lisääntynyt! Helppo saatavuus ja sossunluukulla ruinaaminen auttaa enemmän alkoholin hankinnassa.
Nuorisolla iso-ongelma vasta onkin, pönttö on pakko saada sekaisin ja tuntemattomilta vanhemmilta juopoilta sopuhintaan kysäistään lähikaupan eessä, hakisitko muutamat?

Avun hankkiminen ja ongelman tunnistaminen on todella vaikeaa ja suurin osa ihmisistä on niitä, jotka eivät ongelmalleen tee mitään. Kerromme tyttöjen kanssa tänään a-klinikasta ja avuista, sekä eri-toimipisteistä mistä saa apua ongelmiinsa. Toivottavasti teksti on mielenkiintoinen ja asiat avautuvat enemmän, ehkä myös sinulle?







                                                     A-KLINIKKA



  • A-klinikka tekee ehkäisevää päihdetyötä ja vähentää ongelmakäyttöä.
  • vähentää ja ehkäisee sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. 
  • Edistää ongelmakäyttäjän perheen ja läheisten toimintakykyä ja turvallisuutta.




 Palvelut on tarkoitettu sekä ongelmista kärsiville että heidän läheisilleen. 

Avohoitokäynnit  ovat asiakkaille yleensä maksuttomia, eikä niihin tarvita lähetettä. Laitos- ja yhteisöhoidon maksuista asiakkaalla aina omavastuuosuus.

A-klinikkatoimessa hoito sisältää tyypillisesti terapiakeskusteluja,aloitetaan elämäntilanteen kartoituksella ja hoidon tarpeen arvioinnilla. A-klinikka työstä osa sijoittuu neuvonnan tai ohjauksen tasolle.  Asiakas tuo pohdittavaksi melko konkreettisia käytännön ongelmia. Terapia on hoitotyötä, asiakas tuo siihen epämääräisen ahdistuksensa, jolle  ryhdytään etsimään muotoja ja nimiä.

Hoidossa on tärkeää herättää päihderiippuvaisen asenne muuttaa käyttäytymistään tai  edesauttaa  käynnistynyttä muutosprosessia. Yksilöterapian lisäksi on olemassa  perheterapia, ryhmäterapia , verkostoterapia.

A-klinikkatoimessa ei ole esim. yhtä näkemystä päihdeongelman luonteesta, sen kehittymisestä ja siitä toipumisesta. Ei ole olemassa myöskään yhtä ainoaa hoito- tai toimintatapamallia. A-klinikkatoimen yksiköitä voi pitää "päihdehoidon tavarataloina". Terapeutilla on paljon   tietoa ja osaamista erilaisista lähestymistavoista,niitä sovelletaan eri asiakkaiden kanssa tapaus- ja tilannekohtaisesti.

A-klinikkapohjaisten yksiköiden palveluihin kuuluvat hoitopalvelujen lisäksi paikkakunnasta ja yksiköstä riippuen mm. vaikutustoiminta, ehkäisevä työ, työnohjaus-, konsultaatio- ja koulutuspalvelut sekä jälkihoito/seuranta.


Tässä on siis vastattu kysymyksiin miten hoitoon pääsee, mitä se maksaa ja millaista hoito on tarjolla ja sama teksti koskee Lähes jokaista toimipistettä.


A-klinikalla on monia toimipisteitä ja tässä muutamia :

Nuorille suunnattu laitosyksikkö Haminassa nimeltä Stoppari, se on lastensuojelun eritysyksikkö ja auttaa esim. alkoholiriippuvaisia nuoria. Stopparissa nuori saa pysäytyshoitoa, tai pidennettyä pysäytyshoitoa, kriisihoitoa, sieltä löytyy myös kuntoutumisosasto moniongelmaisille. 
Haminassa myös a-klinikka ja päivätoimintakeskus. 


Kotkassa pitkälista a-klinikka, katkaisuhoitoasema, kuntoutumiskoti, laitosyksiköt, säätiön leporannan palvelutalo ja kesärantakoti, kohtaamispaikka kipinä, stoppari-valkama. 


Pyhtäällä  a-klinikka säätiön kiviniemikoti



                                                            AA-toiminta 

AA-toiminnan jäsenten päämääränä on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholinkäyttäjiä saavuttamaan raittius. AA-toiminnassa voi jakaa kokemuksia muiden alkoholinkäyttäjien kanssa ja keskustella esimerkiksi juomisen aiheuttamista haitoista.

Oma motivaatio on tärkeää, jotta pystyy jättämään alkoholin ja keskustelemaan asiasta muiden kanssa.
AA-toiminnassa ei ole mitään velvotteita eikä jäsenmaksuja vaan AA toimii omavaraisena omien vapaaehtoisten avustusten pohjalla. Tällä periaatteella on haluttu varmistaa, että kaikki halukkaat, riippumatta yhteiskunnallisesta asemastaan, sukupuolestaan, iästään tai uskontokunnastaan, voivat hakea AA:sta apua ongelmaansa.



           
                                                               Myllyhoito

Myllyhoitoyhdistys on ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön asiantuntijajärjestö. Yhdistys tarjoaa apua päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn että päihdeongelmien hoitoon. Toiminnan ensisijainen tavoite on riippuvuuksien ehkäiseminen ja riippuvuuteen sairastuneiden ja heidän läheistensä tukeminen ja auttaminen. Myllyhoidossa toteutetaan yksilökeskusteluja, pienryhmätoimintaa, tietopuolista opetusta, vertaistuen ohjelmia.

 Myllyhoidossa huomioidaan myös naisten erityistarpeet ja lähiyhteisö. Lähiyhteisöllä tarkoitetaan, että kaikkien hoidossa olevien potilaiden perheet kutsutaan perhetapaamisiin jo arviointivaiheessa, mikäli potilas on tähän suostuvainen. Hoidon lopussa käydään läpi potilaan ja perheen tulevat haasteet ja tavoitteet toipumisen näkökulmasta.  

















torstai 13. helmikuuta 2014

Työikäisen/ikääntyneen fyysisen toimintakyvyn arviointi


           TESTIT JA MITTARIT


Mitä testien ja mittareiden avulla arvioidaan?  Ikääntyneet:

Siirtymisen sekä liikkumisen testejä:
  • TOIMIVA:  Alunperin kehitetty rintamaveteraanien ja sotainvalidien fyysisen toimintakyvyn mittaus, soveltuu kaikille iäkkäille. Testissä kuusi osiota ja ensinmäisessä mitataan kipua, toisena PEF-mittaus,yhdellä jalalla seisominen,tuolilta ylösnousu, puristusvoima,10 metrin maksimaalinen kävelynopeus.     

  • Elderly mobility scale (EMS): Testi muodostuu seitsemästä osiosta, selinmakuulta istumaan nousu, istumasta selinmakulle meno, istumasta seisomaan nousu, seisominen, kävely, kurkottaminen eteen käsivarsi ojennuttuna ja kuuden metrin kävelytesti. 

  • Rava tai Rai mittaristoa: Kuntien vanhustenhuollossa palvelun tarpeen arvioinnissa koti ja laitoshoidossa ja vanhuspalveluiden hoidossa. Eli arvioidaan kuntoutujan päivittäisissä perustoiminnoissa toimintakykyä 12 toista perustoiminnossa: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, rakontoiminta, suolentoiminta, syöminen, lääkitys, pukeutuminen, peseytyminen, muisti ja psyyke. 

  • Timed up and go: iäkkäältä mitataan tasapainoa ja liikkumista. Valmistellaan tuolilta nousu ja testissä mahdollisimman nopeasti noustaan ylöstuolilta ja kävellään viivalle ja takaisin istumaan tuoliin. Tulokset kirjoitetaan ylös. 

  • Activities of daily living (ADL)Instrumental Activities of daily living:Arvioi kotihoidon asiakkaiden toiminnanvajautta ja päivittäisistä perustoiminnoista selviytymistä, sekä kykyä hoitaa asioita, liikkua kodin ulkopuolella. Arvioidaan testejen avulla, missä kysymyksiä. 


  • Bergin tasapainotesti: arvioida iäkkäiden ihmisten tasapainon kehitystä ja arvioida hoidon vaikutusta, kyselylomakkeilla ja niihin vastaamalla.  

  • Lihasvoima- ja nivelliikkuvuustesti

  • Kävelytestit: Iäkkäiltä havainnoidaan liikkumiskykyä pienillä kävelymatkoilla (2,4-10m)

efuneral.com




Mitä testien ja mittareiden avulla arvioidaan? Työikäiset:

  • UKK-kävelytesti: Kehitettiin hengitys-ja verenkiertoelimistön kunnon arvioimiseen.


  • Invalidisäätiön lihasnkuntotesti: Mitataan lihasten kestävyysominaisuuksia.

  • Puristusvoimamittaus: Käytetty aluksi armeijassa. Tällä arvioidaan lihasvoimantasoa.

  • Kehonkoostumusmittaukset (BMI): Kertoo painoindeksin, rasvaprosentin,painon, luustolihasprosentin, sisäelinrasvanmäärän, lepoaineenvaihdunta.
greenleawes.com


Mitä haastattelun ja havainnoinnin avulla voi selvittää kohde ryhmistä?


Iäkkäiltä saadaan selville helposti sairaudet ja hyvinvointi, sekä mikä tuo huonovointisuutta. 
Iäkkäistä näkee hyvin selkeästi, kuinka virkeitä he ovat ja toimintakyvyn kartoittaminen on helppoa.

Työikäisiä on helppo haastatella, mutta vaivoja vähätellään ja selkäsärkyjä ei oteta vakavasti.
Yleensä testeissä pinnataan ja hyvinvoinnin selvittäminen on haastavampaa. 



perjantai 7. helmikuuta 2014

Muistitko?

                            Kaikki sairaudet ovat erinlaisia ja jokaisella henkilökohtaisia

Nuorena vielä on normaalia, jos muisti pätkii. Vanhempana pätkimisen takana voikin olla sairaus.
Alzheimerin tauti alkaa joillekin puhjeta 50-60 vuoden ikävaiheessa, poikkeuksia ovat esim. kehitysvammaiset, joilla voi olla taustalla muitakin sairauksia ja Alzheimer voi puhjeta nuoruudessa.



                                          ALZHEIMERIN TAUTI


  • Sitä arvellaan olevan Suomessa noin yli. 70 000 sairastajaa.
  •  Yleisin dementiaa aiheuttava parantumaton sairaus.
  • Alzheimerin taudin syytä ei tiedetä
  • Aiheuttaa aivoissa muutoksia, jotka johtavat muistin ja toimintakyvyn menettämiseen. 
  • Etenee hitaasti ja tyypillisiä vaiheita noudattaen: 
  1. Varhainen Alzheimerintauti
  2. Lievä Alzheimerintauti
  3. Keskivaikea Alzheimerintauti
  4. Vaikea Alzheimerintauti 

                                 
                                                                         www.alz.org

                                         Miksi juuri minulle tulisi Alzheimerin tauti ? 
  • Korkean iän-vuoksi,
  •  perinnöllisyys
  •  sukupuoli
  •  esim. aivoinfarkti eli aivojen vaurioituminen, vakava kallovamma
  •  diabetes.
  • Downin syndroma
  • Geenivirheet
  • Korkea verenpaine, korkea kolesteroli 
  • Ylipaino
  • Tupakointi
www.parainen.fi



                                                          Alzheimerintaudilta suojaa    
  • Koulutus
  • Aktiiviset harrastukset ja liikunta
  • Sosiaalinen verkosto, parisuhde
  • Verenpainetaudin hoito
  • Statiinit
  • Kohtuullinen alkoholinkäyttö 

                                OIREET
             Monet tautita sairastavat vaikuttavat hajamielisiltä, koska taudin oireet ovat lieviä.
             Ensioire kuitenkin on muistinheikentyminen hiljattain Lähimuisti heikkenee ja uusien 
             asioiden oppiminen on vaikeaa. Sosiaaliset kyvyt häviävät hiljattain ja sairastunut yleensä
             muuttaa toimintatapojaan helpommiksi. Puheen tuottaminen ja ymmärtäminen heikkenee
             ja puhumisessa kestää kauan. Hahmottamiskyky heikkenee ja asioiden tunnistaminen on vaikeaa.
             Perus arjenaskareista tulee liian vaikeita ja niitä ei pysty tekemään. Käytöshäiriötä ja psyykkisiä
             ongelmia, eli masennusta ja ahdistusta. Alzheimerintautia sairastava voi muuttua agressiiviseksi.

             Alzheimerin tautia sairastavan tunnistat näistä oireista. 

                                HOITO
  • Oireita voidaan lievittää lääkkeillä .
  • Lääkkeet lisäävät keskittymiskykyä ja kohentaa toimintakykyä ja vähentää käytösoireita.
  • Ei pysäytä sairauden etenemistä, mutta hidastaa sitä. 
  • Ake-lääkkeet esim. donepetsiilit.
Näin tuet Alzheimerpotilasta: 

Yleisen terveydentilan hyvä hoito, muiden pitkäaikais-sairauksien hoito ja lääkityksestä huolehtiminen. 
Tilannetta pahentavien tekijöiden korjaaminen, esim. sopimaton lääkitys, huono ruokavalio. Oireiden mukainen lääkehoito, säännöllisen seurannan varmistaminen, aktiivisuudesta ja toimeliaisuudesta huolehtiminen, varautuminen poikkeustilanteisiin, psyykkinen tuki ja virikkeet, tukipalvelut, erinlaiset etuudet, tulevaisuuden suunnittelu. 



www.menthalhealthy.co.uk




                              ALKOHOLIDEMENTIA

Jatkuva alkoholinkäyttö vaarantaa omat aivosi. Jos ylität riskirajan se lamaannuttaa hermosoluja  ja aiheuttaa pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksissa. Pitkään jatkunut käyttö aiheuttaa aivojenotsalohkon kutistumista, sekä pikkuaivoijen kutistumista.
  • Tässä sairaudessa oireet lievittyvät heti, kun lopetat alkoholin juomisen.
  • Syy alkoholidementiaan on alkoholin käyttö, useasti ja runsaasti, useiden vuosien ajan. 
  • Tautia edesauttaa toistuvat tapaturmat ja aivoverenvuodot.
  • b1 vitamiinin puutos aiheuttaa liikehäiriöitä, haparointia ja sekavuutta. 
  • Joka viikonloppuinen käyttö, useiden vuosien ajan auttaa taudin puhkeamista.


Yllä olevassa kuvassa alkoholidementian oireita.

Alkoholidementikon arjessa yritetään olla ilman alkoholia ja huolehditaan vitamiinien saannista. Motivoidaan henkilöä jaksamaan ilman alkoholia ja yritetään saada asenne kohdilleen.


SAIRAUKSIEN VERTAILU


Alkoholidementiassa aivojen rappeutuminen on itseaiheutettua ja Alzheimerintautia sairastava ei ole voinut edesauttaa tai estää aivojen rappeutumista. 
Alzheimerissa aluksi tulee unohtelua ja muistikatkoksia, alkoholidementiassa vain älyllinentaso heikkenee.
Alzheimerissä luonteen muutoksia tulee taudin myötä ja alkoholidementiassa varhaisessa vaiheessa.
Nopealla toiminalla alkoholidementiassa pystyy palauttamaan läheskokonaan normaalin aivoijen toiminnan.

Molemmat taudit aiheuttavat muutoksia ihmisen fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa toimintakyvyssä.





                                                                Jenna , Linda ja Anne






















Materiaalien yhteenveto ( sosiaalinen kuntoutus)

 MITÄ IKÄÄNTYVÄN KUNTOUTUJAN SOSIAALINEN KUNTOUTUS VOI OLLA



  • Päivittäisissä toiminnoissa hoitohenkilökunnan kohtaaminen, sekä asukastovereiden.
  • Myös muiden ammattialojen ihmisten kohtaaminen satunnaisesti.
  • Järjestetään ikääntyvälle tarpeeksi usein toiminnallisia virikkeitä. 
  • Pyritään kuntoutujan kohtaavan tarpeeksi usein sosiaalisia kontakteja.
  • Toivotaan pitävän yhteyttä lähiomaisiin tai muihin läheisiin ihmisiin. 
  • Ikääntyvän omien toiveiden huomioon ottaminen. 
  • Huomioidaan ikääntyjän oma elämäntarina.
  • Kunnioitetaan jokaisen ikääntyvän elämäntarinaa ja tuodaan hyviä asioita tähän päivään. 

the heart remembers.com





keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Liikuntatuokio

                LIIKUNTATUOKIO

Lindan, Anne ja Jenna suunnitteli vauhdikkaan ja hauskan leikki/ liikuntatuokion. Tuokiota toteuttamassa oli Jenna ja Linda. 

Jenna Kirjoittaa.....

Ryhmänohjaukseen liittyvät asiat kiinnostivat minua ja olen toiminut lapsien kanssa ennenkin ja olen tälläisesta kiinnostunut. Asioiden opiskelu on jäänyt mieleen ja tulevaisuudessa saatan ohjata ryhmiä. Oli mielenkiintoista osallistua muiden tuokioihin ja nähdä hyvää ohjausta. Pyrin itse olemaan mahdollisimman selkeä ohjaaja. Ohjaus oman tuokion kohdalla meni lindan kanssa hyvin, hetkeksi tuli hiljaisuutta se kuitenkin korjaantui nopeasti ja välillä välineet tulivat hiukan hitaasti, mutta kukaan ryhmästä ei sitä tainnut huomatakkaan. Tavoitteiden asettaminen oli itselleni tärkeää ja sitä käytiin myös teoriassa ja tuokiossa pysyin tavoitteissani. Oli mielenkiintoinen kokemus päästä ohjaamaan ja osallistumaan !


tutojumppa.fi





Linda Kirjoittaa....

Tämä oli ensimmäinen kunnon tuokioni, jonka olen koskaan pitänyt. Alku oli pelottavaa ja jännitti kauheasti. Kun tuokio eteni alkuhankaluuksista huolimatta, tilanne oli helpompi minulle. Teoriassa olemme opiskelleet tuokin tavoitteellisuuksia ja suunnitelmia, miten ne voi soveltaa eri-ikäihmisille, erilaisille kuntoutujille ja miten käytännössä saisi pidettyä onnistuneen tuokion. Tykkäsin tehdä Jennan kanssa tuokion kun Jennalla oli aiempia kokemuksia, Jenna hallitsi hyvin kun tuntui itsestä ettei saanut sanaa suusta, mutta jaoittelimme puheenvuoroja ja ohjausta. 

Olemme olleet liikuntatuokioiden parissa useamman tunnin ja olleet muiden tuokioissa. Tunnit ovat olleet hauskoja jokaisella tuokioryhmän pitäjällä ja ohjaus on sujunut muillakin hyvin. 



   Anne kirjoittaa....


   Liikuntatuokion suunnitelmaa oli mielenkiintoista tehdä. Siinä hieman oppi jatkoa  
   ajatellen, miten tuollaisia kannattaa suunnitella ja toteuttaa. 
   Oli myös kivaa osallistua muiden pitämiin tuokioihin, ja huomata kuinka eri tyylillä 
   jokainen ohjaa ja kuinka oma persoona vaikuttaa ohjauksen kulkuun. Kaikenkaikkiaan 
   tämä kokonaisuus oli hyvää harjoitusta kaikille tulevaisuutta varten.
     ( www.oppien.fi)


Päihderiippuvuus

Tänään pohdimme päihderiippuvuutta ja miten sen voi tunnistaa itsestään tai läheisistään.

Miten tunnistat riippuvuuden?  

Riippuvuudessa on voimakas sisäinen halu tai pakko toimia tietyllä tavalla.Riippuvuudessa henkilö hakee jatkuvaa mielihyvää. Ajatus päihteiden käytön lopettamisesta aiheuttaa ahdistusta ja henkilö jatkaa päihteiden käyttöä varoituksista ja selkeistä haittavaikutuksista huolimatta.
Aineriippuvuuksia voivat olla esimerkiksi alkoholi, huumeet, lääkkeet ym.
Toiminnallisia riippuvuuksia ovat mm. nettiriippuvuus, peliriippuvuus, seksiriippuvuus.

Riippuvuuden huomaa henkilön toiminnasta ja käytöksestä ja henkilön halusta toteuttaa riippuvuutta mahdollisimman usein, kuten alkoholiriippuvuudessa ihminen haluaa vain juoda ja juoda.
 Esimerkiksi päihderiippuvuuden myötä sosiaalinen ja taloudellinen elämä kärsii ja elämä pyörii vain riippuvuuden ympärillä.

Tässä kyseisessä videossa käydään läpi lääkeriippuvuutta, ja sitä miten ihminen pystyy salaamaan asian läheisiltään pitkänkin ajan.

http://www.youtube.com/watch?v=L89vzhApEfQ

                                                      

Päihteiden käytön seuraukset  

Nuorelle: 

Nuorelle päihteiden käyttö varhaisessa vaiheessa voi altistaa myöhemmälle ongelmakäytölle.
Nuorten lääkkeiden väärinkäyttö on yleistynyt. Lääkkeet aiheuttavat hyvin vahvaa riippuvuutta. Kannabiksen käytöllä ja psykooseilla on todettu jonkilainen yhteys. Amfetamiinin käyttäjä tuntee olevansa nopea ja tehokas. Aineen käyttö nostaa verenpainetta, pulssia ja kehon lämpötilaa. Käyttäjän tunnistaa laajentuneista pupilleista ja levottomasta käytöksestä. Nuorten liiallinen päihteidenkäyttö voi johtaa kaveriporukan vaihtumiseen, koulupinnaukseen ja jopa myrkytykseen.

Aikuiselle: 


Päihderiippuvuudesta yleensä seuraa terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Työikäisille miehille ja naisille alkoholi on yleisin kuolinsyy Suomessa. Alkoholistit, jotka ovat juomatta hetken ajan, saavat juomattomuudesta vieroitusoireita, kuten unettomuutta, ahdistuneisuutta, hermostuneisuutta... Päihteiden käyttäjien perheet kärsivät riippuvuudesta suuresti.
Esimerkiksi lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen ja saattavat tuntea syyllisyyttä, joten he pyrkivät salaamaan vanhemman päihdeongelman. Kaikki tämä epävarmuus kuluttaa lapsen sietokykyä vielä enemmän kuin aikuisen.

Ikääntyneelle:

Vanhemman ihmisen kehon vesipitoisuus on vähentynyt, joten alkoholin käyttö on riskialttiimpaa. Myös erilaisten lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutukset voivat olla hengenvaarallisia. Ikääntyneellä aistit ovat heikentyneet, joten se yhdistettynä alkoholiin lisää huomattavasti tapaturmien riskejä.


kaukanakadoksissa.com


Vastaasi kävelee palvelukodin käytävällä nuori mies, jonka pupillit ovat nuppineulan kokoiset ja olemus hyvin veltto. Mitä päihdettä arvelet hänen käyttäneen? Annatko hänen mennä tapaamaan isoäitiään vai puututko asiaan jollakin tavalla?

Missään nimessä ei anneta nuoren miehen tavata isoäitiään, oman ja asukkaiden turvallisuuden vuoksi.
Pyydetään siis ystävällisesti häntä poistumaan paikalta ja kysytään ystävällisesti, olisiko hän väsynyt vai jonkin lääkkeen vaikutuksen alaisena?  Jos vastauksia ei saada ja hän rupeaa hankalaksi kuuluu kutsua poliisi paikalle. Mies olisi voinut käyttää esim. Amfetamiinia, jolla on lamauttava vaikutus.


Olet yövuorossa lähihoitajana palvelukodissa. Yöllä eräästä huoneesta kuuluu kolinaa. Paikan päällä huomaat, että 82-vuotias nainen on kaatunut kylpyhuoneessa ja tarvitsee sairaalahoitoa päässään olevan vuotavan haavan vuoksi. Nainen tuoksuu voimakkaasti alkoholille. 


Miten toimit tilanteessa?  
      Pyydän toista lähihoitajaa kutsumaan ensihoidon ja itse yritän tyrehdyttää haavaa hänen päässään.
Ambulanssin paikalle tullessa tulee mainita, että saattanut käyttää alkoholia. Illan tapahtumat kirjataan ylös. Kun nainen on saatu palvelukodista sairaalaan on aika tarkistaa hänen huoneensa ja lötyykö sieltä alkoholia, jos löytyy asiasta on keskusteltava hänen kanssaan, kun hän palaa takaisin palvelutaloon. Omaisille ja ystäville on puhuttava, myös ja kehotettava tuomaan vähemmän alkoholia hänelle. 

    Kun hän palaa palvelukodista? 
Otamme tapahtuneen illan asiat puheeksi varovaisesti kysellet ja rohkeasti kysytään olitko ottanut alkoholia?
Jos nainen avoimesti vastaa voi kysyä lisäkysymyksiä, miksi hän juo, mistä hän saa alkoholia?
Tästä lähtien yritetään saada liikakäyttö pois ja järjestetään tekemistä naiselle, esim. neulontakerhoa.